Suloinen sunnuntai

Elämäni ensimmäinen blogi alkaa tästä. Jälkiviisaana toivon, että olisin tajunnut tämän jo puolitoista vuotta sitten kun muutin Meksikoon tai helmikuussa kun muutin Argentiinaan tai edes toukokuussa kun muutin takaisin Meksikoon mutta täällä sitä nyt sitten vihdoinkin ollaan. Virtuaalimaailmassa raportoimassa elämäni tärkeitä tapahtumia, kuvailemassa vaihtelevia tunnelmia ja paljastamassa tyhjänpäiväisiä ja joskus vahingossa älykkäitä, ajatuksiani. Tämä blogi toimikoon foorumina kuulumisten välittämisessä kaikille niistä kiinnostuneille. Saattaa olla, että Meksikon komennukseni loppuu jo muutaman viikon kuluttua ja palaan takaisin "kotiin" mutta ainakin sillä välin kuluttanen aikaani bloggailemalla.

Sunnuntai on ehdottomasti viikon suloisin päivä ja tänäänkin olen ollut super reipas. Aamulla klo 9 bodycombat, pumppi päälle ja lopuksi kulman takana olevaan hierontapöytähoitolaan. Kuumat kivet nousevat selkärankaa ylösalas, parantaa kuulemma ryhtiä ja rentouttaa. Sain vinkin Ruotsin kokkareilla argentiinlaiselta mallitytöltä. Paikan omistajapappa antoi mulle taas 35 minuuttia 20 minuutin sijaan ja lysti maksoi 1,3 euroa. Halvempaa kuin saippua. 5 kerran jälkeen pitäisi tulla tuloksia, edelleen kuitenkin sattuu pirusti kun kivet menevät takapuolen yli. Ehkä se on se selluliitti...

Iltapäivän vietin La Lagunillan antiikkimarkkinoilta. Markkinoiden pääartikkeli on antiikki, vinyylilevylöytöjä, leffa-postereita, messinkiä, taidetta yms. mutta myynnissä on myös kaikkea muuta tarpeellista ja tarpeetonta; aitoja (varastettuja?) merkkivaatteita (Abercombie Fitch & Aeropostal näyttivät olevan suosituimmat), puhdasta piraattimusiikia, tacoja, krääsää, papukaijoja (!), yhden telttakuomun alla väkerrettiin jopa tekokynsiä...Mua oli peloteltu pahoinpitelyillä, vähintään ryöstetyksi tulemisella mutta tunnelma oli leppoisa ja familiar. Viidellä eurolla ruosteinen punaisen ristin lääkekaappi vaihtoi omistajaa, kaapissa on sisällä jopa lääkkeitä vuodelta papu! Nyt se odottaa keittiöni lattialla ehostusta. Mitä enemmän sitä ihailen, sitä hienommaksi se muuttuu. Löysin myös 3 iki-ihanaa vintage-laukkua, kultaisen ja vihreähileisen bileily-laukun ja yhden intiaanikankaisen jossa on mageat puusangat. Cooleja kaikki. Olin markkinoilla meksikolaisen Joshuan ja amerikkalaisen Christianin kanssa ja lounaaksi syötiin katukeittiöstä cochinita, revitty possunliha ja paistettu siannahka-tacoja ja juomaksi litran (!) mukit olutta sitruunamehulla ja suolareunuksella. Nähtäväksi jää kuinka monta päivää tiputuksessa voitin tällä kertaa...

Illalla kävin T:n kanssa puolikkaassa leffassa. Saatan olla taidetta ymmärtämätön moukka mutta mielestäni David Lynchin uusin oli niin ahdistava ja outo, että oli pakko äänestää jaloilla. Lähdimme kesken pois ja päädyimme Ochoon syömään kanakeittoa (T söi ravintolan parhaan, kanapitan cuacamolella, kaikki Meksikossa käyneet ystävät muistanevat annoksen). Huomenna on maanantai ja odotan toivottavasti tulevan työnantajani vahvistusta tapaamisesta Suomessa. Pidättehän peukkuja, haluan sen paikan. City painuu pehkuihin, hyvää huomenta Suomeen.